Rahoitushakemuksen talousosio koostuu yleensä budjetista, kassavirtalaskelmasta, kannattavuuslaskelmasta ja taloussuunnitelmasta, jotka kertovat rahoittajalle, mihin rahat menevät ja miten yritys maksaa ne takaisin. Uskottava talousosio perustuu todellisiin lukuihin ja perusteltuihin oletuksiin. Käymme tässä läpi, mitä rahoittaja odottaa, miten laskelmat tehdään ja mitä kannattaa välttää.
Mitä talouslaskelmia rahoittaja hakemukselta odottaa?
Rahoittaja odottaa yleensä hankkeen tai investoinnin budjettia, kassavirtalaskelmaa, kannattavuuslaskelmaa ja rahoitussuunnitelmaa sekä tuoreita tilinpäätöstietoja. Tarkka sisältö vaihtelee rahoittajan ja rahoitusmuodon mukaan, joten tarkista aina hakuohjeen vaatimukset ennen kuin aloitat laskelmat.
Pankki, Business Finland, ELY-keskus ja yksityinen sijoittaja painottavat eri asioita. Pankki haluaa nähdä, riittääkö kassavirta lainan hoitamiseen. Hankerahoittaja katsoo kustannusten tukikelpoisuutta ja hankkeen vaikuttavuutta. Sijoittajaa kiinnostaa kasvupotentiaali.
Tyypillisiä rahoitushakemuksen liitteitä ovat:
- viimeisimmät tilinpäätökset ja tuore välitilinpäätös
- hankkeen tai investoinnin kustannusarvio
- rahoitussuunnitelma, joka näyttää omarahoituksen ja haetun rahoituksen osuudet
- kassavirtalaskelma ja talousennuste usealle tulevalle vuodelle
- kannattavuuslaskelma tai tuloslaskelmaennuste
Ajantasainen kirjanpito on näiden laskelmien perusta. Jos tilanteesi luvut eivät ole ajan tasalla, hakemuksen valmistelu hidastuu. Siksi kirjanpidon kuntoon laittaminen kannattaa tehdä ennen hakemuksen aloittamista. Voit lukea lisää kirjanpitopalveluistamme.
Miten rahoitushakemuksen budjetti laaditaan uskottavaksi?
Uskottava budjetti perustuu todellisiin lukuihin, kuten aiempiin kustannuksiin, tarjouksiin ja sopimuksiin, ja jokaiselle erälle on perustelu. Rahoittaja haluaa nähdä, että luvut tulevat jostakin eivätkä ole arvauksia. Mitä paremmin pystyt kertomaan, mihin luku perustuu, sitä luotettavammalta hakemus näyttää.
Käytännössä uskottavuutta rakennetaan näin:
- Erittele kustannukset. Älä esitä yhtä isoa summaa, vaan jaa kulut selkeisiin kokonaisuuksiin, kuten henkilöstö, laitteet, ulkopuoliset palvelut ja markkinointi.
- Liitä perustelut mukaan. Tarjoukset, hinnastot ja aiemmat toteutuneet kustannukset tukevat arvioita.
- Erota tukikelpoiset ja tukikelvottomat kulut. Hankerahoituksessa tämä on usein ratkaisevaa, joten lue rahoittajan ehdot huolellisesti.
- Näytä oma rahoitusosuus. Rahoittaja haluaa nähdä, että yrityksellä on kykyä ja halua sitoutua hankkeeseen.
- Varaa pieni liikkumavara. Realistinen budjetti huomioi sen, että kustannukset voivat muuttua hankkeen aikana.
Budjetin ja hakemuksen tekstiosan pitää kertoa sama tarina. Jos kuvailet hankkeessa kolmea uutta rekrytointia, budjetista pitää löytyä niiden kulut.
Mikä ero on kassavirtalaskelmalla ja kannattavuuslaskelmalla?
Kassavirtalaskelma näyttää, kuinka paljon rahaa yritykseen tulee ja siitä lähtee tiettynä ajanjaksona. Kannattavuuslaskelma näyttää, tuottaako liiketoiminta voittoa kulujen jälkeen. Yritys voi olla kannattava mutta silti kärsiä rahapulasta, joten rahoittaja haluaa nähdä molemmat.
Kassavirtalaskelma kertoo maksuvalmiudesta
Kassavirtalaskelma seuraa todellisia rahaliikkeitä: milloin asiakkaat maksavat, milloin sinä maksat laskut, palkat ja lainanlyhennykset. Maksuehdot ja laskutuksen ajoitus vaikuttavat tuloksesta riippumatta siihen, onko tilillä rahaa. Rahoittaja tarkastelee sen avulla, selviääkö yritys lainanlyhennyksistä ja investoinnin aikaisista kuluista.
Kannattavuuslaskelma kertoo liiketoiminnan tuloksesta
Kannattavuuslaskelma vertaa liikevaihtoa ja kuluja, ja siitä näkee, millä katteella liiketoiminta tuottaa. Se kertoo, kantaako liiketoimintamalli pidemmällä aikavälillä. Rahoittajalle se on todiste siitä, että hanke tai investointi tuottaa lisäarvoa eikä vain kasvata kuluja.
Laskelmat täydentävät toisiaan. Kasvuvaiheessa olevalla yrityksellä kannattavuus voi näyttää hyvältä, mutta kassavirta voi olla tiukalla, koska rahaa sitoutuu myyntisaamisiin ja varastoihin. Siksi molempien laatiminen samoilla oletuksilla on tärkeää.
Miten taloussuunnitelma ja ennusteet tehdään käytännössä?
Taloussuunnitelma tehdään lähtemällä nykytilanteen luvuista ja rakentamalla niiden päälle perusteltu ennuste myynnistä, kuluista ja rahoituksesta usealle vuodelle. Hyvä ennuste perustuu selkeisiin oletuksiin, jotka voit tarvittaessa avata rahoittajalle.
Käytännön eteneminen voi olla tällainen:
- Kerää lähtötiedot. Käytä tilinpäätöksiä, kuukausiraportteja, avoimia tilauksia ja sopimuksia.
- Määritä myyntiennuste. Perusta se asiakasmääriin, hinnoitteluun ja markkinatilanteeseen, älä pelkkään kasvutavoitteeseen.
- Arvioi kustannusrakenne. Erota kiinteät ja muuttuvat kulut ja huomioi hankkeen aiheuttamat uudet kulut.
- Rakenna kassavirtaennuste. Huomioi maksuehdot, kausivaihtelu, investoinnit ja lainanlyhennykset.
- Tee herkkyystarkastelu. Näytä, mitä tapahtuu, jos myynti jää suunnitellusta tai kulut nousevat.
Hyvä käytäntö on laatia kolme skenaariota: perusskenaario, varovainen ja optimistinen. Rahoittaja arvostaa sitä, että olet miettinyt myös sitä, mitä tapahtuu, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
Jos talousjohtajan osaaminen ei ole omassa yrityksessä käytettävissä, talousjohdon palvelumme tuovat ulkoistetun ammattilaisen tueksesi ennusteiden ja rahoitusratkaisujen rakentamiseen.
Haluatko nähdä, miten olemme auttaneet muita yrityksiä? Tutustu referensseihimme.
Mitkä virheet heikentävät rahoitushakemuksen talousosiota?
Yleisimmät virheet ovat perustelemattomat oletukset, liian optimistiset ennusteet, keskenään ristiriitaiset luvut ja puutteelliset liitteet. Nämä heikentävät hakemuksen uskottavuutta nopeasti, koska rahoittaja huomaa epäjohdonmukaisuudet helposti.
Tavallisimpia ongelmia ovat:
- Hockey stick -ennuste. Myynti hyppää yhtäkkiä ilman selkeää perustetta.
- Kassavirran unohtaminen. Hakemuksessa on vain tuloslaskelma, vaikka maksuvalmius on rahoittajalle keskeinen kysymys.
- Ristiriitaiset luvut. Hakemuksen teksti, budjetti ja ennusteet kertovat eri tarinaa.
- Puuttuva omarahoitus. Rahoitussuunnitelmassa ei näy, mistä oma osuus tulee.
- Vanhentuneet lähtötiedot. Ennuste perustuu vanhoihin lukuihin, vaikka tuore tilanne on toinen.
- Kiire. Laskelmat kootaan viime hetkellä ilman tarkistusta.
Käy hakemus läpi vielä kerran ennen lähettämistä: täsmäävätkö luvut eri liitteissä ja kestävätkö oletukset kysymykset? Jos mahdollista, pyydä ulkopuolinen lukija arvioimaan kokonaisuus.
Milloin rahoitushakemukseen kannattaa hakea asiantuntija-apua?
Asiantuntija-apua kannattaa hakea, kun hakemus on tärkeä yrityksen kasvulle, summa on merkittävä tai talousosion laatimiseen ei ole omassa organisaatiossa aikaa tai osaamista. Mitä aiemmin apu tulee mukaan, sitä paremmin laskelmat ja rahoitusratkaisu ehtivät kehittyä.
Apu on erityisen hyödyllistä esimerkiksi näissä tilanteissa:
- yritys suunnittelee isoa investointia, laajentumista tai kasvuhanketta
- rahoitusvaihtoehtoja on useita ja tarvitset apua vertailuun
- hankehakemuksen vaatimukset ovat laajat ja aikataulu tiukka
- omistajanvaihdos tai yrityskauppa vaatii rahoitusta
- omasta taloushallinnosta puuttuu ennustamiseen tarvittava osaaminen
Me Monetorilla autamme rahoituksen hankkimisessa, investointisuunnitelmissa sekä rahoitus- ja hankehakemuksissa. Meille on tärkeää, että ymmärrämme yrityksesi liiketoiminnan ja tavoitteet, jotta laskelmat tukevat juuri sinun tarinaasi. Palvelemme asiakkaita koko Suomessa, ja saat aina henkilökohtaista palvelua. Lue lisää konsultointi- ja valmennuspalveluistamme.
Tutustu myös koko palveluvalikoimaamme.
Hyvä rahoitushakemus vaatii kokonaisuuden, jossa budjetti, kassavirta, kannattavuus ja taloussuunnitelma tukevat toisiaan ja perustuvat ajantasaisiin lukuihin. Me Monetorilla autamme sinua rakentamaan nämä laskelmat ja hoidamme tarvittaessa myös kirjanpidon ja talousjohdon tehtävät, jotta luvut ovat valmiina silloin, kun tarvitset niitä. Kerro meille tilanteestasi, niin kartoitamme yhdessä, miten voimme auttaa. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous.
Tämä artikkeli on luotu tekoälyavusteisesti ihmisen tarkastamana.